Kaikki kirjoittajan vilppula-seura artikkelit

Vilpun Päivä 8.3.2013

Ohjelma VilpunPaiva2013

Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo

Mänttä-Vilppulan kaupunki luovutti Vilppulalle ja kaikille vilppulalaisille Anssi Kasitonnin taideteoksen ”Vilppulan luominen”

Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo
Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo
Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo
Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo

Vilppulan Eteläiset kylät esittäytyi töin

Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo
Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo
Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo
Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo
Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo

Villikelkassa sai kovan kyydin

Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo

Vierailijoita Perinnehuoneessa

Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo
Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo
Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo
Vilpun Päivä 2013
kuva: Seppo Sinisalo

Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa

Ohjelmassa vanhaan malliin musiikkia, lausuntaa Sirpa Timonen, historiikki,juhlapuhe kansanedustaja Arto Pirttilahti, katkelmia Teatteri Onni-Mannin kabareesta ́Kallis kotimaani ́, ohjaus Elina Pitkänen ja lopuksi tanssia Voitto Koivujärven tahdissa.

Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa
Kuva: Seppo Sinisalo
Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa
Kuva: Seppo Sinisalo
Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa
Kuva: Seppo Sinisalo
Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa
Kuva: Seppo Sinisalo
Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa
Kuva: Seppo Sinisalo
Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa
Kuva: Seppo Sinisalo
Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa
Kuva: Seppo Sinisalo
Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa
Kuva: Seppo Sinisalo
Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa
Kuva: Seppo Sinisalo
Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa
Kuva: Seppo Sinisalo
Wanhan ajan juhlailtamat Rientolassa
Kuva: Seppo Sinisalo

Juhlavuosi 2013

Vilppula-Seura r.y. 50 vuotta – Vilppulan Joulu 50 vuotta

Juhlavuosi 2013
Vuosi 2013 on Vilppula-Seuran ja Vilppulan Joulun 50. toimintavuosi. Seura on kiinnostunut juhlavuoteen liittyvästä aineistosta, jota voi toimittaa seuran toimihenkilöille. Ota yhteys info@vilppulaseura.fi

Vilppula-viikkoa vietettiin heinäkuussa 2012

14.7. Tapahtumaviikko alkoi Vilppulan venesatamassa. Tapahtuman juontajana toimi Heikki Helakorpi ja ajankohtaisia asioita valotti Arto Pirttilahti.

Vilppulan venesatama
Vilppulan venesatama
Vilppulan venesatama

15.7. Kolhossa vietetyssä Runo- ja taidetapahtumassa esiintyi huilisti Päivi Kainulainen ja paikallinen runoryhmä.

16.7. Kutsu Nuotioiltaan Koivuniemen laavulle keräsi sateen uhkasta huolimatta runsaasti väkeä.

17.7 Pyöräretken lähtöpaikka oli Pukinlammen rannassa. Reitti kulki kohti Kitusta ja sieltä talon esittelyn jälkeen teollisuusalueen kautta satamaraidetta myötäillen Mäkitalon satamaan.

17.7. Kolhon tila on vuodelta 1576. Kolhon talon avoimien ovien päivänä pihapiirin vanhimpaan rakennukseen ns. Punaiseen väentupaan tutustui useita kymmeniä.

18.7 Vilppulan kirkon tornista soitetun iltasoiton jälkeen yleisö siirtyi kuuntelemaan Merikanto-konserttia. Siinä esiintyivät Janne Nuutinen, Maria Peräinen ja Kaisa Kuusela-Heinonen sekä Jukka Taskinen. Konsertin päätyttyä käytiin Kaarina Pollarin, Auroora Häyrysen ja Kaarlo Saarilahden haudoilla.

19.7 Heikki Helakorpi laulatti Lumometsän Tuvan yhteislauluillassa. Lavalla esiintyi myös Matti Sillanpää.

20.7 Museopäivää vietettiin Vilppulan museolla. Päivän teema oli perinnekukat. Asiantuntijaksi oli saatu Krista Mäkelä Pirkanmaan Perinnepiha-projektista.
Maalaistorilla oli myynnissä paikallisia tuotteita. Kahvilapalvelu pelasi. arpoja myytiin ja voittoja nostettiin.

museopäivä 2012
museopäivä 2012
museopäivä 2012
museopäivä 2012

21.7 Tänä vuonna kotiseuturetki suuntautui Ruovedelle, Vilppulan emäpitäjään. Ensimmäinen kohde oli Ylä-Tuuhosen tila. Sen juuret vievät vuoteen 1625.

Kotiseuturetki 2012

Kotiseuturetki 2012

Syvinkisalmen sillalta ihasteltiin upeana avautuvaa maisemaa.

Kotiseuturetki 2012

Tulijoki on Mustajärven vanhin talo. Se on toiminut aikoinaan myös kestikievarina. Nykyisin tila tunnetaan perunatilana. Tilaa esitteli Markku Tulijoki.

Tulijoki 2012

Tulijoki 2012

Ruoveden Kotiseutumuseossa on historian havinaa.
Ruoveden Kotiseutuyhdistys viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlaa.
Yhdistyksen suuri voimanponnistus on ollut Kotiseutumuseo.

Ruoveden Kotiseutumuseo 2012
Ruoveden Kotiseutumuseo 2012

Runebergin lähteellä:
~ Sua lähde kaunis katselen likellä vettäsi~

Runebergin lähde 2012

Ruoveden kirkko on ollut aikanaan myös vilppulalaisten kotikirkko.

Ruoveden kirkko 2012

Ruoveden kirkko 2012

Ruoveden laivarannasta Tarjanne lähti kohti Tamperetta.

Ruoveden laivaranta 2012

Pekkalan kartanon nykyinen isäntä Marcus Hackman valotti kartanon historiaa ja nykyajan elämänmuotoa.
Osoittautui, että mm. kartanon rakennuskanta on moni-ilmeinen.

Pekkalan kartano 2012

Pekkalan kartano 2012
Pekkalan kartano 2012

Kallenautio on vanhastaan kestikievari ja sijaitsee Juupajoen puolella.
Ruovesioläinen kirjailija Heikki Asunta on ollut pelastamassa kestikievaria jäämästä kantatie 66:n alle.

Kallenautio 2012

Kallenautio 2012

22.7. Vilppula-viikko päättyi kesävieraiden kirkkopyhään, jossa Vilppulan Martat tarjosi kirkkokahvit ja sitten siirryttiin hautausmaakierrokselle.

Kuvat: Seppo Sinisalo

Muistokirjoitus Kaarina Pollarille

Kotiseutuneuvos Kaarina Pollarin muistolle

kuva Simo Kurppa

Vilppulan Punatulkun suru-uutinen hiljensi meidät. Kotiseutuneuvos Kaarina Pollari oli kuollut  6.5.2012 toukokuun sunnuntai-illan kääntyessä yöksi. Suuren vilppulalaisen pitkä ja rikas, 92 vuotta kestänyt elämäntaival oli päättynyt.

Kaarina Pollari o.s. Talonen oli somerolaisen maalaistalon tytär, josta tuli opettaja. Hänen tiensä kulki  Sortavalan seminaarista Jokioisten kautta Vilppulaan vuonna 1950 opettajaksi Huhtijärven koululle.  Aviomies, Eero Pollari, löytyi koulun lähellä sijaitsevasta Savelan talosta, jonka emännyyttä Kaarina hoiti opettajan työn ohessa. Kotiseudun ja Someron kodin perintöä oli Kaarinan kiinnostus kotiseututyöhön ja perinteeseen. Aviomies oli suuntautunut myös kotiseutuasioihin ja yhteisestä harrastuksesta tuli Kaarinalle henkireikä arkisen työn keskelle.  Kaarina kuunteli vanhojen vilppulalaisten tarinoita tohtori Lybeckistä.  Koulun Toivonliitto- kerholaiset esittivät vuosittain satunäytelmiä.  Adalminan helmen tulot talletettiin Lybeckin muistokiveä varten. Maaherran kehotuksesta Vilppulaan perustettiin vuonna 1963 perinneyhdistys, Vilppula – Seura. Opettaja Kaarina Pollari valittiin seuran sihteeriksi ja myöhemmin puheenjohtajaksi. Seuran toiminnan ensimmäinen tavoite oli tohtori Lybeckin muistomerkin saaminen Elämänmäelle. Muistomerkki paljastettiin 100 vuotta tohtorin syntymän jälkeen vuonna 1964. 

Vilppula – Seura oli Kaarina Pollarin elämäntyön tärkein asia. Hän oli seuran sydän ja sielu. Voidaan sanoa, että hän oli enemmän vilppulalainen kuin yksikään täällä syntynyt. Kaarina ideoi ja teki Vilppulan perinnettä ja kulttuuria koskevia aloitteita, joita Vilppula – Seura toteutti yhdessä kunnan ja eri yhteisöjen kanssa.  Seuran talouden kohentamiseksi hän aloitti yksin Vilppulan Joulun toimittamisen vuonna 1963. Lehteen hän kirjoitti vuosikymmenien aikana lähes sata juttua. Myöhemmin perustettiin lehden toimituskunta ja Vilppula – Seura sai LC Vilppulan työparikseen. Synnyinpitäjänsä joululehteen Kaarina tarinoi Someron murteella. Lukuisat puheensa, pakinansa ja juttunsa hän kirjoitti kirjoituskoneella ilman sähköisiä laitteita. Vilppulan Perinnehuone ja Museot syntyivät Kaarina Pollarin aloitteista. Kun kirjoitettiin Vilppula-Pohjaslahti historiaa, Kaarina Pollari oli avainhenkilö toimikunnan puheenjohtajan tehtävässä. Hän kirjoitti lukuisia kirjoja: Toloppakelekalla Vilppulaan, Vilppula Kirja koulujen käyttöön, Suursaaresta Sallaan,   Vilppulan hautausmaa ja kirkot ja oli aloitteentekijä sekä taustavaikuttaja kirjan Tohtori Lybeck Elämänmäen -parantaja toteutuksessa.

Kaarinan aloitteita ovat Vilppulan hautausmaan vanhimman haudan ja Lybeckin haudan kunnostus, massatehtaan muistomerkki kosken rannalla ja Vilpun päivän vietto. Hän oli perustamassa Käsityökeskusta Vilppulan Kuutolaan 1970-luvulla.  Kaarinan ja keskuksen johtajaksi valitun Pirjo Immosen (myöh. Hokkanen) kanssa syntyi kiinteä vuosikymmenien pituinen, lämmin ystävyys.  Säveltäjä Oskar Merikannon muiston vaaliminen ja hänen muistomerkkinsä saaminen Vilppulaan oli Kaarina Pollarin ansiokkaan toiminnan viimeinen ponnistus. Hän lahjoitti mm. 80- vuotisjuhlansa , Vilppulan sävelalbumi konsertin, tulot muistomerkin hyväksi.  Se paljastettiin vuonna 2002 kunnan täyttäessä 90 vuotta.  Kaarinan toive saada Vilppulaan asianmukainen juhlasali kulttuuritapahtumia varten ei toteutunut.
Kaarina Pollari on palkittu Suomen Kotiseutuliiton kultaisella ansiomitalilla. Tasavallan presidentti myönsi hänelle Kotiseutuneuvoksen arvonimen vuonna 1990.  Kaarina Pollari valittiin Vilppulan plussaneuvokseksi vuonna 1992.  Pro Arte Tawastica -tunnustuksen Hämeen läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi tehdystä työstä hän sai vuonna 1996. Täyttäessään 90 vuotta Kaarina Pollarille ojennettiin Oltermannin sauva. Kaarina Pollari on lahjoittanut Vilppula-Seuralle elämäntyötään käsittelevän arkistonsa.

Kotiseutuneuvos Kaarina Pollari siirtyi opettajan toimestaan eläkkeelle vuonna 1979.  Eläkevuosinaan hän virkistyi toimiessaan Vilppulan Eläkeopettajien – Sammumattomien, Vilppulan Käsityökeskuksen ja Vilppulan Marttojen parissa.  Kaarina Pollari oli voimiltaan ehtymätön, karismaattinen, elämänmyönteinen, iloa pursuava persoona. Hän oli erinomainen esiintyjä, ihmisistä ja heidän elämästään kiinnostunut, huumorintajuinen seuratoveri, vieraanvarainen ystävä. Entiset oppilaat muistelevat innostavaa ja hyvää opettajaansa lämmöllä. Kun asiat eivät luistaneet ja epäonnistuminen ahdisti, Kaarina huudahti mottonsa: – Kop huu! – Pää pystyyn!  Kaarina Pollarin perintö on hänen sanoissaan kotiseututyöstä: Kotiseututyö on työtä, joka sopii ihan jokaiselle. Se on työtä, jota tehdään kotiseudun, sen ihmisten ja isänmaan parhaaksi. Kaarina Pollaria jäi kaipaamaan omaisten lisäksi laaja ystävien joukko. – Kiitos Sinulle, Kaarina!
Vilppula-Seura ry