KANSAKOULU – ARMAS AIKA
Vilppulan koulumuseo

Vilppulan koulumuseo perustettiin vuonna 1988 kunnan vanhimman koulun, Kolhon koulun, ja kunnan koululaitoksen täyttäessä 100 vuotta. Museotoiminta alkoi Kolhon koululta, jonka tiloihin oli kerätty kokoelma pääasiassa ns. vanhan Kolhon koulun ja Vilppulan lakkautettujen koulujen esineistä. Näyttely avattiin 5.10.1988 Vilppulan koululaitoksen satavuotisjuhlien yhteydessä.

Kolhon koulun historiaa
Kolhon seutu kuului 1800 luvulla Keuruuseen. Keuruun seurakunnan rovasti Reinhold Malmsten lahjoitti testamentissaan 10 000mk kolholaisille ja pohjoislahtelaisille (vesikeuruulaisille) koulujen perustamista varten. Lahjoituksen syynä oli, että Kolhosta oli käyty Keuruulla vuonna 1869 perustettua koulua ahkerasti, maksettu säännöllisesti papinmaksut ja käytetty Keuruun kirjastoa. Erikoisen ahkerina mainittiin Kolhon talon ja Sakarin talon pojat. Keuruulaiset eivät antaneet rahoja testamentilla määrätyllä tavalla vaan käyttivät varoja omaan kouluunsa. Keuruun ensimmäinen opettaja oli Jyväskylän seminaarista opettajaksi valmistunut Sakarin talon poika, Erland Sakari. Kolhon talon isäntä, Matti Kolho kuului kolholaisten edustajana Keuruun koulun johtokuntaan. Kolhon ja Pohjoislahden isännät päättivät vuonna 1888 ottaa testamenttirahat käyttöönsä ja perustaa koulut Kolhoon ja Pohjoislahdelle. Kolhon koulu aloitti toimintansa Sakarin talossa, josta koululle oli vuokrattu huone ja toinen huone opettajalle. Ensimmäinen opettaja oli Jyväskylästä kotoisin oleva ja Jyväskylän seminaarista valmistunut Liida Hartman myöh. Kolho. Erland Sakari ja Liida Hartman olivat molemmat Uno Cygnaeuksen seminaarin ensimmäisten oppilaiden joukossa. Koulurakennus rakennettiin lahjoitushirsistä talkoovoimin yhteismaalle Ukonselän rannalle Kettuvuorelle. Koulu valmistui vuonna 1890. Vilppulan vanhin koulu, Kolhon koulu 104 vuotta, lakkautettiin vuonna 1992, ja koulurakennus myytiin seuraavana vuonna. Vanha Kolhon koulu yhdistettiin Loilan kouluun. Uusi koulu nimitettiin Kolhon kouluksi.

Koulumuseo
Vilppula Seura otti vuonna 1992 Kolhon koulun 100-vuotis näyttelyesineistön haltuunsa. Vilppulan kunta antoi entisestä Vilppulan kunnantalosta huoneiston museon perustamista varten. Esineistö luetteloitiin Marja – Leena Rantasen ja Raija Auvisen toimesta. Koulumuseo aloitti toimintansa vuonna 1993, kun Vilppula Seura täytti 30 vuotta. Myöhemmin museoon on saatu lahjoituksia muutamilta yksityishenkilöiltä. Rouva Laimi Tarttanen (Raiviolahti) lahjoitti omat ja veljiensä koulumuistot Kankaanpään koulusta. Rouva Lahja Hoskari lahjoitti omat ja poikansa, Hannun, koulumuistot Kolhosta. Koulumuseossa on kolme huonetta. Koulumuseon eteisessä on vanha kartta ja Huhtijärven koulun opettajan, Magnus Nokelaisen, piirustussalkku.

Huone 1.
Huoneessa on keittolaesineistöä, juomalaite, hyllykössä pula-ajan keitto-oppaita ja käytössä olleita ruokailuvälineitä. Vesikelkka, marjasaavi ja pärekori ovat Kolhon kouluta. Pitkä pulpetti on kiertokoulun pulpetti. Niitä kuljetettiin talosta toiseen ennen kansakouluaikaa. Pulpetin päällä on vihkoja, lehtiä, talkookirjoja jne. Huoneen seinillä on piirustus- ja käsityömalleja, lasten piirustuksia ja opetustauluja. Piirustuksissa kerrotaan luokan järjestäjän töistä, välituntileikeistä ja kouluruokailusta, joka tapahtui luokissa. Huoneessa oleva pesukaappi hygienian opetusta varten on Huhtijärven kylän puusepän Verits Tuomisen käsialaa. Kylän puusepät valmistivat kansakoulun pulpetteja ennen koulutarviketeollisuuden tuloa. Kaksi vanhaa tuolia on Kolhon koulun pulpeteista 1890-luvulta. Tuolien pöydät ovat kadonneet. Puunkantotakit ovat Huhtijärven koululta. Kuvataululaatikoiden päällä on vanhoja koulutodistuksia.

Huone 2, luokkahuone
Kahdenistuttava pulpetti on tehdasvalmisteinen ja peräisin Kolhon koululta. Erikoisrakenteinen yhden istuttava pulpetti on Huhtijärven koululta Verits Tuomisen valmistama. Pulpetin kansi vedetään auki. Pulpeteissa on oppilaan itse valmistamat ruokaliina ruokailua ja kynänpyyhin mustekynää varten sekä kynäpenaali. Opettajan tuoli on ensimmäisen opettajan Liida Kolhon tuoli, iältään yli 120 vuotta. Telluurio, jolla opetettiin vuorokauden ja vuodenaikoja on Kolhon koulun ensimmäinen opetusväline. Liida Kolho järjesti iltamia ja keräyksiä oppikirjojen, opetusvälineiden, lainakirjojen hankkimista varten. Seinällä on Venäjän viimeisen keisarin Nikolai ll kuva, joka löytyi sahanpurujen alta vanhan hirsikoulun vintiltä. Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 opettaja oli piilottanut sen. (Ei polttanut.) Hyllyn fysiikan esineet, palkintopokaalit ja helmitaulu ovat Kolhon koululta. Seinällä on Kolhon koulun ensimmäisen oppilaan Anna Sakarin todistus. Hän valmistui käsityönopettajaksi. Nurkassa on sylkykuppi. Vanha soittokuntoinen harmooni penkkeineen on vuodelta 1923. Kaapin päällä on Sakari Topeliuksen kipsikuva. Sen lahjoitti Peter Strömnäs Pietarsaaresta vuonna 1945. Hän oli ruotsinkielinen, sotaa paossa oleva Bonnen kartanon rouvan, Elma Bonnen, sukulaispoika. Kolhon alakoulun oppilaana Peter oli yhden lukukauden. Kartanon palvelija saattoi ja haki joka koulupäivä pienen koululaisen kantaen tämän koululaukkua. Peter oli hienosti pukeutunut herraspoika, jolla oli turkiskaulus ja –lakki. Kansakoulun isän Uno Cygnaeuksen kipsikuva on Huhtijärven koululta. Seinäkartoista vanhin on vuoden 1896 Suomen kartta. Pöydän kirjakokoelmissa on vanhoja oppikirjoja. Niistä vanhin on Vilho Kolhon omistuksessa ollut 1880 luvun Sakari Topeliuksen Luonnonkirja. Vilho Kolho valmistui myöhemmin arkkitehdiksi ja suunnitteli mm. Pyynikin näkötornin Tampereelle.

Huone 3.
Huoneen musta paperiverho kertoo sota-ajan pimennysmääräyksestä. Kolhon koulun mustavalkoinen televisio hankittiin paperinkeräyksellä. Oppilaat keräsivät sitä varten vaunulastillisen, 10 00kg, jätepaperia. Huoneeseen on kerätty tyttöjen käsitöitä ja käsitöihin liittyvää kirjallisuutta. Vanhat Singer ompelukoneet ovat Kolhon koululta. Seinällä on Vilppulan koululaitoksen ensimmäisen opettajan, Liida Kolhon, kuva sekä ensimmäisen alakoulun opettajan, Ida Kolhon, kuva. Ida Kolho oli Liida Kolhon miniä. Esineistä vanhin on laukku, joka löytyi Laimi Tarttasen kotitalon aitan hirrenpäältä. Laukku on tehty Kolhon koululla op. Liida Kolhon ohjauksessa. Tytön paita on Olga Toivosen (Karikko) ompelema ja tehty vehnäjauhosäkin kankaasta. Olga Toivosen todistus on seinällä. Askartelu ja kudonta ym. työt ovat Vappu Norton ja Raija Auvisen (Pahkasalon) Hämeenlinnan seminaarissa tehtyjä mallitöitä, joista nukke on pudonnut vesisaaviin. Se sai museonuken ulkonäön. Kissanuken on valmistanut kolholainen Lybeckin mamma. Hänen poikansa oli Aarre Lybeck oli Kolhon koulun opettaja 1950 – 60 luvulla.
Poikien käsitöitä ei ole löytynyt, ja ehkä ne on käytetty valmistumisen jälkeen.
Huoneen seinällä on Vilppulan Maamieskoulun oppilaiden kuvataulut. Ne on sijoitettu koulumuseoon tilan puutteen takia.
Vilppulan Koulumuseon esineistöä kuvasi 1990 luvun lopulla tietokirjailija Juhani Seppovaara teokseensa Kansakoulu armas aika. Teos löytyy kirjastoista.

Raija Auvinen
Kolhon koulun opettaja