Patruuna Matthias Bonn 1853 -1927

Patruuna Matthias Bonn 1853 -1927

Matthias Bonn

Ruotsinkielinen Matthias Bonn oli kotoisin keskiluokkaisesta perheestä Maalahdesta Vaasan läheltä. Opiskelut keskeytyivät, kun Bonn siirtyi rakenteilla olevan Tampere – Vaasa ratatyömaan (1879 – 1883) rakennustarvikevarastonhoitajaksi. Myöhemmin hän toimi rautatien palveluksessa mm. Keravan ja Korkeakosken asemilla. Matthias Bonn oli liikemies, joka oli perustanut Orivedelle sahan, tervatehtaan ja rakentanut kartanon. Hän alkoi etsiä paikkaa uudelle sahalle. Sellainen löytyi Kolhosta, jossa vesistö ja rata kohtasivat. Bonn ilmestyi Kolhoon vuoden 1883 paikkeilla ostellen paikkakunnan ja lähiseudun tiloja ja metsiä. Liiketoimiaan varten hän osti Ala – Kolhon maihin kuuluneen Kuusikkoniemen Kaijanselän rannalta. Bonnen perhe muutti Kolhoon vuonna 1893. Patruuna Bonn avioitui kaksi kertaa. Molemmat avioliitot olivat lapsettomia. Kartanonsa läheisyyteen Bonn rakensi mausoleumin, perhehaudan, joka kuuluu osana Vilppulan historian avoimeen museoon.

Bonnen saha aloitti toimintansa vuonna 1896, mutta joutui konkurssitilaan viisi vuotta myöhemmin. M. Bonnen toinen vaimo, Elma Bonn, huusi sahan ja tilan, näin syntyi toiminimi E. Matth. Bonn. Sahassa työskenteli 242 henkeä, niistä 60 naisia ja 45 alle 15- vuotiasta. Saha paloi vuonna 1908, mutta sen toimintaa ei aloitettu uudelleen. E.Matth.Bonn Bonn keskittyi tervan ja tärpätin valmistukseen ja maatalouteen. Yrityksen tuotteet tunnettiin kaikkialla. Tervaa valmistui vuodessa1092 tynnyrillistä, tärpättiä yli 30000 kg ja lisäksi tuotettiin puuhiiltä. Bonnen kartano oli 1920 luvulla tiluksien ja lypsykarjan omistajana Vilppulan suurin.

Matthias Bonn oli kiehtova persoona, joka kartanoineen jätti jälkeensä monta tarinaa. Näyttäytyessään hänellä oli aina hattu ja keppi. Sahan konkurssin jälkeen Bonn sanoi: – Minä en omista muta kuin hatun ja kepin. Kielivaikeuksien takia patruuna Bonn ei juuri seurustellut paikkakuntalaisten kanssa. Paikkakunnalla hänet muistettiin virkansa juoneena entisenä asemapäällikkönä, konkurssin tekijänä, kiihkoruotsalaisena, perustuslaillisena nuorsuomalaisena ja huonosti suomea puhuvana Piki – Hiki – Mattina, joka selvisi käräjillä melkein aina voittajana. Hänen ansionsa unohdettiin ja unohdetaan. E.Matth.Bonn koneisti maataloutta, hoiti metsiä, huolehti työväkensä oloista, rakensi teitä ja asuntoja Onnelaan, Vehkomäkeen, Huovilaan ja Wessariin.
Patruuna Matthias Bonn loi perustan Kolhon teollisuudelle. Paikkakunnan tilattomasta väestöstä syntyi työväestö.

Elma Bonnen kuoleman (v.1947) jälkeen Bonnen kartano maineen siirtyi G. A. Serlachius Oy:n omistukseen.

 

Raija Auvinen

BALLADI PONNEN MATISTA KAUNISMÄEN LATOTEATTERISSA KESÄLLÄ 2022

BALLADI PONNEN MATISTA, KAUNISMÄEN LATOTEATTERI,
HUHTIJÄRVI , VILPPULA  (Uittosalmentietä 200m)

ensi-ilta  16.07 klo 18.00

muut näytökset
18.07, 20.07, 22.07 klo 18.00
23.07 klo 20.00
24.07 klo 14.00  ja 18.00
Näytelmä on Kolhon teollisuuden alusta kertovaa historiaa

TULE LATOTEATTERIIN
Käsikirjoitus: Raija Auvinen
Irma Niemelä ja Tomi Voronin

Kuva vuodelta 2019 Niemein nenässä -näytelmästä

Vilpun Veijari ja Vilpun päivä 2022

Vilpun Veijari vuonna 2022 valittiin kolmannen kerran. Veijari -viehe kuvastaa Vilppulan koskea ja sen seutua. Se on syntynyt Pertti Kanervan käsialasta vuonna 2000. Koski ja sen ympäristö on kokenut aikojen saatossa kovia.

On ollut puuhiomon teollisuutta, kansalaissodan taisteluita ja
koskessa on virrannut Mäntän tehtaan jätevedet.

NYT SE ON KUITENKIN VILPPULAN HELMI.

Koski pauhaa hajuttomana ja puhtaana ja on hyvin suosittu
kalatuspaikka. Rannalle on tullut uimaranta, sauna, leirintäalue,
ravintola, liikennepuisto, puupuisto ja kota sekä venepaikat vierasveneille. Samalla lailla Vilpun Veijarin valinta kuvastaa monipuolista osaajaa.

Ensimmäinen oli Anita-Mäkelä, suvun tilan jatkaja sekä Vilppulan nopein nainen, maailmallakin tunnettu.

Toinen oli museoisäntä, monipuolinen taiteilija Heikki Helakorpi.

Tänä vuonna 2022 valittiin meille paljon tunnelmallisia hetkiä tuottaneet Kaja ja Erlend Jantsikene.

 

Kaja ja Erlend Jantsikene (kuva Seppo Sinisalo)

He ovat lahja kaupungin musiikkitarjonnalle yhdessä ja erikseen. He ovat lahjakkaita osaajia ja lämminhenkisiä ihmisiä.

Toivomme jaksamista uusiin haasteisiin.

Vilpun päivänä oli monipuolinen kyläkattaus, historiaa ja nykyhetkeä.

Kiitos kaikille osallistuneille, niin vieraille kuin esiintyjille. Merikanto-opistosta saimme musiikkiesityksen Katja Autonen-Lepistön ja Sisu Lintulan viulujen myötä.

Katja Autonen-Lepistö ja Sisu Lintula (kuva Seppo Sinisalo)

 

 

 

VILPUN PÄIVÄ 08.03.2022

KLO 12 KAHVIO AUKI

KLO 13-15 OHJELMA

  • Musiikkia Merikanto-opisto
  • Tervetuloa
  • Kaupunginjohtajan tervehdys
  • Vilppula 110-vuotta, historiankatsaus
  • Leo-Rantasen muistonäyttely (kirjasto)  esittely
  • Vilppulan Eteläisten kylien esittely
  • Kolhon kyläyhdistys, esittely
  • Pohjaslahti-Seuran esittely
  • Pohjaslahden kyläyhdistys esittäytyy
  • Latoteatteri kutsuu:  ”BALLADI PONNEN MATISTA”
  • VILPUN VEIJARIN VALINTA
  • VILPPULAN ETELÄISET KYLÄT

 

– HERNEKEITTOA PARKKIPAIKALLA

– MYÖS MUKAAN!

Vilppula-seuran hallitus 2021-2022

Vuosikokous valitsi 26.5. hallitukseen:

Puheenjohtaja Hannele Tamminiemi (info@vilppulaseura.fi
varapuheenjohtaja Tauno Mäkelä (tauno.makela@hotmail.com)
sihteeriksi on kutsuttu Pirkko Papinsaari (pirkko.papinsaari@hotmail.com)
rahastonhoitaja Sylvi Pasuri ( sylvi.pasuri@luukku.com)

Jäsenet:
Tommi Aronen
Heikki Kivinen
Kari Rikkonen
Anneli Vehkaniemi

Varajäsenet:
Tarja Antikainen
Ahti Röyskä
Sirkka Sortti

 

Tarkemmat tiedot löytyvät yhteystiedot-sivulta

 

 

Museon kesää

Kiitos kaikille kotisuetumuseon kesäohjelmassa kävijöille.

Oli hienoa, että oli vieraita joka päivälle läheltä ja kaukaa.

Museoisäntä oli tyytyväinen, kun sai kertoa tarinaa esineistä.

Helle varmaan osin verotti, kun oli niin lämmintä.

Suomen mestari Lasse Kangasjärvi veisteli karhua ja kertoi kilpailustaan.

Vilppulankosken Big Band soitti mahtavan konsertin.
Toisena pyhänä oli Pumpun Henki musisoimassa, hienoa oli soitto.

Kerroimme, milloin rautatie tuli Vilppulaan ja saimme kuulla, miten rataa korjattiin topparoikan avulla 50-60 luvulla aina kesäisin.

Seuraavaksi esiintyi 6Tunes triona, ja soitteli kevyttä musiikkia ja Senja Komonen lauloi.

Nina Minetti antoi rukin pyöriä, saimme nähdä, miten lankaa syntyi.

 

Saimme vielä Koski Folkin soittamaan ja musiikkia riitti.

Päreitä syntyi Seppälän Paulin höylällä ja Heinosen Pertti näytti, miten pärekatto tehdään.

Lämmin kiitos kaikille esiintyjille ja työnäytösten tekijöille ja avustajille.

On hyvä, että meillä on kerätty museoesineistö, yritämme sitä kehittää edelleen.

ISO kiitos!

Perinteitä ja kotiseuturakkautta vuodesta 1963