Vilppulasta tulee itsenäinen kunta
1900-luvun alkukymmeninä Suomeen perustettiin vain harvoja uusia kuntia. Silloinen laki näet edellytti, että ensin oli oltava olemassa saman alueen käsittävä seurakunta. Vilppulassa tämä ehto täyttyi v. 1904, jolloin senaatin päätöksellä rukoushuonekunta muuttui Vilppulan kirkkoherrakunnaksi. Ruovesi (ja Kolhon kylän osalta Keuruu) tunnusti Vilppulan eroamisen itsenäiseksi kunnaksi v:n 1912 alusta lähtien. Näin sai Vilppula ”jalat oman pöydän alle”; kunnan itsenäinen toiminta saattoi alkaa.
Taloudellisesti kunnan alkuvuodet olivat hankalia. ”Kunnan kassa ei ollut ainoastaan tyhjä, vaan suuri puutoskin oli siellä, ilmaisi eräs luottamusmies naulan kantaan tilanteen. Pulmasta tuli pitkäaikainen. siihen vaikuttivat maailmansota ja vuoden 1918 järkyttävät tapahtumat. Kun näistä oli selvitty, tuli uusi takaisku; Mäntän tehdaskylän eroamisen (1922) yhteydessä omaisuuden jaosta johtuneet suuret velat. Lisäksi vuosikymmenen lopussa alkoi yleismaailmallinen laskusuhdanne, pula-aika, pakkohuutokauppa ja työttömyys. Välttämättömät menot (esim. terveydenhoito-, köyhäinhoito- ja kansakoulumenot) kunta pystyi kuitenkin hoitamaan. Valtiokin maksoi niistä osuutensa, koulumenojen osalta suurimman osan.
1930-luvun pulavuosien jälkeen Vilppulan kunnan talous alkoi kohentua. Mutta vasta talvi- ja jatkosodan jälkeen se kääntyi nopeaan nousuun. Siirtoväen sijoittuminen kasvatti kunnan väkilukua huomattavasti. Kuntaan liitettiin uusia alueita: Loilan kylä v. 1937, Kuoreniemen kylä v. 1954 ja pääosa Pohjaslahden kuntaa v. 1973.
(Ote Kaarina Pollarin kirjasta VILPPULAN KIRJA.)
Vuonna 2009 Mänttä liittyi Vilppulaan ja syntyi uusi Mänttä-Vilppulan kaupunki.