Elämänmäki Kaunismäen latoteatterissa

Elämänmäki Kaunismäen latoteatterissa

 

Ohjaajan sanat:

Elämänmäki on episodinäytelmä, jossa kuvataan Lybeckin vaiheita nuoresta helsinkiläisestä lääkäristä Elämänmäen parantolan perustajaksi. Tarina näyttää Lybeckin räiskyvänä, periksiantamattomana ja synkkyyteen taipuvaisena parantajana, joka näki kaikki ihmiset arvokkaina.  Myös parantajan elämän varjopuolet, etenkin  hänen elämänsä loppupuolella, tulevat kuvatuksi. Vaikka näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun alkuun, tuntuvat monet Lybeckin ajatukset ihmiselle hyvästä ja terveellisestä elämästä edelleen hyvin ajankohtaisilta. Näytelmän teksti on kunnianhimoinen ja yllättävä, joka ei varmasti jätä katsojaa kylmäksi. Harjoitusten aikana olen alkanut ymmärtää Lybeckin merkityksen Vilppulassa aivan uudella tavalla ja saanut kuulla hänestä kiinnostavia muistoja. Latoteatteri tarjoaa työryhmällemme ihanteelliset puitteet näytelmän tekemiseen. Uskon, että Elämänmäestä tulee paikkakuntalaisille tärkeä esitys. Sitä kannattaa tulla katsomaan kauempaakin.

ohjaaja Janne Salminen

Lataa esite:_elamanmaki_latoteatterissa

Elämänmäen tohtori E.W. Lybeck

Maamme luontaishoidon kehittäjä, Elämänmäen luonnonparantolan rakentaja.

 

Terveydenhoidossa oli 1900- luvun alussa mielisairaanhoidon kehitys kovasti jäljessä. Käytettiin paljon eristämistä ja erilaisia pakkokeinoja. Tohtori Lybeck tiedosti tämän ja alkoi kehittää uusia vapaampia hoitomuotoja.

Hän syntyi Ilmajoella 27.12.1864 perheen ainoaksi lapseksi. Isä toimi pitäjän kunnanlääkärinä ja hän kuoli pojan ollessa 3-vuotias. Hänen äitinsä Sofia Järnefelt oli tarmokas nainen, hän kasvatti ja koulutti poikansa.

Wilhelm valmistui hyvillä arvosanoilla lääkäriksi 1895. Sofia-äiti perusti maan ensimmäisen psykiatrisen yksityisen sairaalan Kammion Helsinkiin, jonka Lybeck osti äidiltään. Sitten hän tuli käymään Vilppulassa ja ihastui alueen vaihtelevaan, vesistörikkaaseen ja kauniiseen luontoon. Hän anoi senaatilta korotonta lainaa sekä lupaa perustaa  luonnonparantola Vilppulan Elämänmäkeen.

Vuonna 1903 senaatti myönsi lainan ja vuokrasi maa-alueen 50-vuoden ajaksi. Vastapainoksi tohtori lupasi ottaa 10-15 mielisairasta hoidettavaksi (rauhallisia). Vastoin äitinsä tahtoa hän myi vuonna 1904 Kammion sairaalan.

Vilppulassa alkoi vilkas rakentamisen aika, rakennettiin tiet Tyynysniemen satamaan sekä Vilppulan rautatieasemalle sekä rakennuksia Elämänmäkeen sekä Katajamäkeen noin 2000 m². 1904-1912 olivat hyvin vilkasta ja kiireistä aikaa. Potilaita ja kesänviettäjiä oli 100-150 henkilöä kerralla.  Tohtorilla oli apuna 1-2 lääkäriä sekä kymmeniä hoitajia sekä muita työntekijöitä.

 

Itse Lybeck luki paljon ja kehitti uusia hoitomuotoja, hän kävi luennoimassa kotimaassa sekä myöskin ulkomailla. Hän toi mm. vihannesviljelyn paikkakunnalle. Parantolassa oli tiukka päiväjärjestys, se alkoi klo. 6.00 sairasvoimistelulla, hieronnalla sekä puutarhatöillä. Kello 8-9 oli aamiainen ja aamuhartaus, sitten tuli erilaiset hoidot: suggestioterapia, kylpyhoidot, sähköhoidot, valohoidot (värillisiä), ravintoterapia, työterapia sekä uskonnollinen parantuminen. Luettelossa kaikkiaan noin 20 erilaista hoitomuotoa. Päivän päätteeksi 17-21 annettiin kuhne- ja kneipkylpyjä.

Parantolan hyvä maine levisi laajalti koti- ja ulkomaille. Erityisesti asiakkaita tuli Englannista ja Venäjältä.

Vuonna 1906 hänet kutsuttiin Pietariin parantamaan keisariperhe Romanivin kiusallista sairautta. Hänet noudettiin keisarin erikoisvaunulla Vilppulasta. Tohtori oli pukeutunut juhlapukuun ja päähänsä hän laittoi ”silkkistörmärin”.

Parantolassa vieraili sen ajan merkkihenkilöitä esim. Gallen-Kallela, Aho, Kianto, Sillanpää, Linnankoski ja Matilda Wrede. Hän järjesti myös parantolassa paljon erilaisia tilaisuuksia. Hän oli kookas, karismaattinen mies, hänen puheitaan kuvattiin tulisiksi, intomielisiksi sekä vaikuttaviksi.

Ensimmäinen maailmansota muodostui parantolan kohtaloksi, asukkaiden tulo ehtyi etupäässä ulkomailta. Tulot loppuivat ja yritys meni vararikkoon. Tohtori perheineen muutti Leponiemeen ja sieltä Kirvunparantolan lääkäriksi.

 

-Tauno Mäkelä

näytelmän suojelija ja Elämänmäen naapuri