Aihearkisto: Tapahtuma

Elämänmäki Kaunismäen latoteatterissa

Elämänmäki Kaunismäen latoteatterissa

 

Ohjaajan sanat:

Elämänmäki on episodinäytelmä, jossa kuvataan Lybeckin vaiheita nuoresta helsinkiläisestä lääkäristä Elämänmäen parantolan perustajaksi. Tarina näyttää Lybeckin räiskyvänä, periksiantamattomana ja synkkyyteen taipuvaisena parantajana, joka näki kaikki ihmiset arvokkaina.  Myös parantajan elämän varjopuolet, etenkin  hänen elämänsä loppupuolella, tulevat kuvatuksi. Vaikka näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun alkuun, tuntuvat monet Lybeckin ajatukset ihmiselle hyvästä ja terveellisestä elämästä edelleen hyvin ajankohtaisilta. Näytelmän teksti on kunnianhimoinen ja yllättävä, joka ei varmasti jätä katsojaa kylmäksi. Harjoitusten aikana olen alkanut ymmärtää Lybeckin merkityksen Vilppulassa aivan uudella tavalla ja saanut kuulla hänestä kiinnostavia muistoja. Latoteatteri tarjoaa työryhmällemme ihanteelliset puitteet näytelmän tekemiseen. Uskon, että Elämänmäestä tulee paikkakuntalaisille tärkeä esitys. Sitä kannattaa tulla katsomaan kauempaakin.

ohjaaja Janne Salminen

Lataa esite:_elamanmaki_latoteatterissa

Elämänmäen tohtori E.W. Lybeck

Maamme luontaishoidon kehittäjä, Elämänmäen luonnonparantolan rakentaja.

 

Terveydenhoidossa oli 1900- luvun alussa mielisairaanhoidon kehitys kovasti jäljessä. Käytettiin paljon eristämistä ja erilaisia pakkokeinoja. Tohtori Lybeck tiedosti tämän ja alkoi kehittää uusia vapaampia hoitomuotoja.

Hän syntyi Ilmajoella 27.12.1864 perheen ainoaksi lapseksi. Isä toimi pitäjän kunnanlääkärinä ja hän kuoli pojan ollessa 3-vuotias. Hänen äitinsä Sofia Järnefelt oli tarmokas nainen, hän kasvatti ja koulutti poikansa.

Wilhelm valmistui hyvillä arvosanoilla lääkäriksi 1895. Sofia-äiti perusti maan ensimmäisen psykiatrisen yksityisen sairaalan Kammion Helsinkiin, jonka Lybeck osti äidiltään. Sitten hän tuli käymään Vilppulassa ja ihastui alueen vaihtelevaan, vesistörikkaaseen ja kauniiseen luontoon. Hän anoi senaatilta korotonta lainaa sekä lupaa perustaa  luonnonparantola Vilppulan Elämänmäkeen.

Vuonna 1903 senaatti myönsi lainan ja vuokrasi maa-alueen 50-vuoden ajaksi. Vastapainoksi tohtori lupasi ottaa 10-15 mielisairasta hoidettavaksi (rauhallisia). Vastoin äitinsä tahtoa hän myi vuonna 1904 Kammion sairaalan.

Vilppulassa alkoi vilkas rakentamisen aika, rakennettiin tiet Tyynysniemen satamaan sekä Vilppulan rautatieasemalle sekä rakennuksia Elämänmäkeen sekä Katajamäkeen noin 2000 m². 1904-1912 olivat hyvin vilkasta ja kiireistä aikaa. Potilaita ja kesänviettäjiä oli 100-150 henkilöä kerralla.  Tohtorilla oli apuna 1-2 lääkäriä sekä kymmeniä hoitajia sekä muita työntekijöitä.

 

Itse Lybeck luki paljon ja kehitti uusia hoitomuotoja, hän kävi luennoimassa kotimaassa sekä myöskin ulkomailla. Hän toi mm. vihannesviljelyn paikkakunnalle. Parantolassa oli tiukka päiväjärjestys, se alkoi klo. 6.00 sairasvoimistelulla, hieronnalla sekä puutarhatöillä. Kello 8-9 oli aamiainen ja aamuhartaus, sitten tuli erilaiset hoidot: suggestioterapia, kylpyhoidot, sähköhoidot, valohoidot (värillisiä), ravintoterapia, työterapia sekä uskonnollinen parantuminen. Luettelossa kaikkiaan noin 20 erilaista hoitomuotoa. Päivän päätteeksi 17-21 annettiin kuhne- ja kneipkylpyjä.

Parantolan hyvä maine levisi laajalti koti- ja ulkomaille. Erityisesti asiakkaita tuli Englannista ja Venäjältä.

Vuonna 1906 hänet kutsuttiin Pietariin parantamaan keisariperhe Romanivin kiusallista sairautta. Hänet noudettiin keisarin erikoisvaunulla Vilppulasta. Tohtori oli pukeutunut juhlapukuun ja päähänsä hän laittoi ”silkkistörmärin”.

Parantolassa vieraili sen ajan merkkihenkilöitä esim. Gallen-Kallela, Aho, Kianto, Sillanpää, Linnankoski ja Matilda Wrede. Hän järjesti myös parantolassa paljon erilaisia tilaisuuksia. Hän oli kookas, karismaattinen mies, hänen puheitaan kuvattiin tulisiksi, intomielisiksi sekä vaikuttaviksi.

Ensimmäinen maailmansota muodostui parantolan kohtaloksi, asukkaiden tulo ehtyi etupäässä ulkomailta. Tulot loppuivat ja yritys meni vararikkoon. Tohtori perheineen muutti Leponiemeen ja sieltä Kirvunparantolan lääkäriksi.

 

-Tauno Mäkelä

näytelmän suojelija ja Elämänmäen naapuri

 

HÖYRYLLÄ VILPPULAN VAIHEITTEN SILLOILLE 26.5.2018

Vilppulassa muistetaan sisällissodan tapahtumia Vilppulan Vaiheitten Sillat -tilaisuudessa. Tilaisuuteen voi matkustaa Haapamäeltä tai Kolhosta höyryjunalla!

MATKALIPPUJEN HINNAT JA AIKATAULUT
meno-paluu: aikuiset 10 €, lapset (4–16 v) 5 €, perhe 25 € (2 aikuista ja talouden lapset)
meno: aikuiset 5 €, lapset 3 €, perhe 15 €.
Liput junasta käteisellä. Varaattehan mahdollisuuksien mukaan tasarahan.

Lähde: Haapamäen Museoveturiyhdistys ry

Höyryjunalta Vilppulan asemalta on junamatkustajille maksuton bussikuljetus Vilppulankosken sillalle muistotapahtumaan ja sieltä takaisin asemalle. Bussikyydin maksaa Mänttä-Vilppulan kaupunki.

Muistotilaisuus Vilppulankosken sillalla 13–14.30.
Järjestötoimijoiden toteuttama yhteisöllinen esitys Koskentiellä Vilppulankoskella.
Muistotilaisuuden ohjelmassa:
– Valkoisten ja punaisten osastomarssit
– Mäntän Työväenyhdistyksen Soittokunta ja Mäntän Tehtaan Soittokunta
– Kotiseutuneuvos Raija Auvinen
– Sisäministeri Kai Mykkänen
– Piispa Simo Peura
– Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri
– Vilppulan Mieslaulajat ja Kajattar-kuoro
Avoin yleisötilaisuus. Yleisö paikalle 12.45 mennessä. Autojen paikoitus Vilppulankosken koululla.
Järjestäjinä Mänttä-Vilppulan kaupunki, Vilppula-Seura ry ja Suomen Sisällisotamuseoyhdistys ry.

Ohjelma: www.manttavilppula.fi/site/assets/files/13219/juliste_vilppulan_vaiheitten_sillat_16_4.pdf

Tervetuloa kyytiin!

Nuutin päivän juhla

Nuutin päivän juhlaa vietettiin Vilpun Vintillä tammikuussa 2018. Ohjelmassa oli vanhan ajan mukaan tehtyä ruokaa sekä Raija Auvisen kertomus Nuutin päivästä.

Nuutin päivä Vilpun Vintillä 2018

 

 

Yllätysnumerona juhlaan ilmestyi kaksi Nuuttipukkia, jotka vaativat perinteen mukaan juomaa sekä ruokaa.

 

Nuutin päivä Vilpun Vintillä 2018

 

Kutsu:

Olemme kutsuneet Sinua Nuutinpäivän viettoon

11.1.2018 klo 18.00  VILPUN VINTILLE

 

  • Iltapala
  • soittoa ja laulua
  • mikä on nuutinpäivä

 

Nuutin syötiin

Nuutin juotiin

Nuutin nurkalle nukutin

Nuutti nukkui nuhjuihinsa

Vaipui vaateriesyhinsä.

Tuopa  tuolta hiivanpieliist

Tammisesta huonehesta,

Koivuisen tapin takaa,

Jos tuolla joitakin makaa.

Sitten mä mahtan toki tuhma olla,

Jos mä torstaina teille en taia  tulla……….

 

LAITAHAN  VIESTIÄ PÄÄSETKÖ

 

terveisin

vilppula-seura ry

psta sihteeri

Punainen Lettinauha

 

PUNAINEN LETTINAUHA

Ensi-ilta 28.7.2017 klo 18.00

KAUNISMÄEN LATOTEATERISSA

Uittosalmentie, Huhtijärvi

35700 VILPPULA

 

Ajo-ohje: Vilppulasta Pohjaslahti-Virrat tietä n. 5 km

Vilppulasta päin oikealla Uittosalmen tie ja siitä 200 m

vasemmalla talo ja lato.

 

TARINAN SYNTY

Pieni silta Huhtipuron yli yhdistää vanhan lastenkodin ja nykyisen Huhtikodin.  Idea näytelmästä syntyi Huhtilan pihapiirissä.

Kunnan arkistosta löytyi pöytäkirjoja näytelmän tueksi.  Tarinoita kertoivat lastenkodin lapset ja työntekijät eri vuosikymmeniltä sekä Huhtijärven kyläläiset.  Kerätystä materiaalista syntyi 2012 Punainen lettinauha-näytelmä Tuija Vessarin kokoomana ja Päivi Ylimyksen kirjoittamana.

Tämän päivän Suomessa on melkein kaikkea enemmän kuin aikaisemmin. On rahaa, ruokaa, mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä.  Lapsia syntyy vähemmän ja nuoren toimenkuva yhteiskunnan rakentajana on hukassa.

Kännykkä tarjoaa lohtua ja seuraa.  Yhteisöllisyyttä luodaan somessa.  Unelmat ovat pysyneet kuitenkin melko samanlaisina.

Haaveillaan perheestä, laatuajasta, rakkaudesta, rahasta, autosta ja urasta.  ”Ennen räkää oli vain nokan alla, nyt pää täynnä”, sanoi  eräs nuori, kun häneltä kysyttiin, mikä elämässä on muuttunut sadan vuoden aikana.

Keväällä 2016 Vilppula-Seura ry otti näytelmän suojiinsa alkaen raivoisan talkootyön.  Riemumielin, ilman aikaisempaa kokemusta työryhmä selvitti haasteita.  Energiset, pohtivat ja iloiset näyttelijät ovat luoneet uskoa onnistumiseen.

Yhteistyössä Vilppulan Vankilan, mahtavien tukijoiden ja lahjoittajien kanssa on esityspaikaksi rakentunut Kaunismäen lato, Huhtijärvellä.  Siis vain kilometrin päässä Huhtikodista.

Näytelmä kuuluu Suomi 100- ohjelmaan.

 

Adoptoi monumentti -luento

Vapaaehtoistyötä muinaisjäännösten ja rakennusperinnön hyväksi
Rakennustutkija Miinu Mäkelä Autere-opiston keskiviikkoluennolla
osoite Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksenkatu 2 Mänttä
ke 29.3.17 klo 18.00 – 19.30.
Tervetuloa!