Kaikki kirjoittajan vilppula-seura artikkelit

Vilppulan Joulu 2018 on ilmestynyt!

Vilppulan Joulu 2018

 

Koululaiset Vilppulassa ja Kolhossa ovat aloittaneet myynnin.

Tukekaa koulun keräystä ja kotiseututyötä.

 

26.11.2018 LEHTI TULEE MYYNTIIN SEURAAVIIN PAIKKOIHIN:

KOLHO:

  • K-KAUPPA SAARIMÄKI
  • OSUUSPANKKI
  • KOLHON APTEEKKI

 

VILPPULA:

  • Vilppulan Pukimo
  • Vilppulan  Apteekki
  • R-kioski
  • Palapuoti
  • Kampaamo Kivinen
  • Kaarikipsa
  • Vilpun Vintti
  • Vilppulan kirjasto
  • Lounaskahvila Makoisa

 

MÄNTTÄ

  • Taitotalo
  • Kirjakauppa
  • Osuuspankki, Mänttä

 

Lehden hinta on 10,00 euroa

Jos lehden haluaa postin kautta, tilaa, postikulut 6,00 euroa

info@vilppulaseura.fi

 

HYVIÄ LUKUHETKIÄ

Perinnetilojen esittelyä

PERINNETILOJEN ESITTELYÄ

Keskuskatu 2

35700  VILPPULA

 

YLEISTÄ

Tämä tila on kaupungin Vilppula-Seuralle varaama perinteen esittelytila.  Varsinaiseksi museoksi tätä ei ole tarkoitettu, vaikka täällä on museoesineistöä.  Tämä on kotiseudun eri vaiheista kertova esittely- tila.  Tila on siirretty vuonna 1999 kunnantalon pohjakerrokseen ja saatiin isommat tilat aiempaan (1968).

 

SEINÄTAULUT

 

Tauluissa on lyhyt tietoisku ja otsikot Vilppulasta eri aikoina. Tiedot on  sommitellut ja tekstannut Erkki Havusto.

Vilpunloukkolaiset elivät pitkään veneillä kulkemisen ja talviteiden varassa.  Syntyi kymmeniä vene- lahkoja Vilpunreitin, Keurusselän sekä Pohjaslahden vesien varsille.  Yksi taulu sisältää tietoja entis- ajan pikakiitäjistä kirkkoveneistä ja niiden rakentajista, venesepistä.  Eikä vettä pelätty, puukko heilui  vyöllä pahimman varalta.  Kun Anselmi Mooseksenpoika Tyynysniemi lähti kuulutuksia ottamaan Ruoveden pappilasta kevätjäiden aikaan, putosi sulhasmies hauraisiin jäihin 7 kertaa, mutta perille hän pääsi ja kuulutukset otettiin kuin otettiinkin.

 

VITRIINI

Pala karhun selkärankaa on löytynyt Suluslahden Töllin (Manninen) vanhan talo (rak. 1862) takkamuurin perustaa purettaessa v. 1967.  Löytö  on varmaan yhteydessä  entisajan karhun palvontaan.  Yhtä aikaa totta ja huumoria.  Toivottiin, että näin saataisiin menestystä ja vaurautta taloon.  Vastaavana taikakaluna käytettiin asuintalojen perustassa myös hevosen kalloa.

 

MUUTA ESINEISTÖÄ

Vyyhdinpuut  ovat olleet tarpeen lankaa vyyhdettäessä.  Pyöritettävä kela on mitannut myös pasmat. 

Nämä vyyhdinpuut on vaihdettu 1918 nälkäaikana leipään.  Perinnetilaan ne on lahjoittanut Laura Rintamäki.

 

 

Intolaivan pienoismalli on toimittaja Jorma Tuomi-Nikulan tekemä.

 

Jysky-laivan kuva  (laiva tehty 1913 Koivujärjen navetassa)

 

Kahden istuttava keinutuoli on tohtori E.W. LYbeckin luonnonparantolasta, tehty paikan päällä ja tekijöinä paikalliset timpurit Aleksi Hellsten ja Heikki Rantanen 1900-luvun alussa.

 

Nämä ja paljon muuta tarinaa löytyy perinnehuoneesta.

ALEKSIS KIVEN PÄIVÄ: ” – KAUKANA NÄEN MÄ KAUNOISEN KUNNAAN PAISTEESSA ILTASEN” -konsertti 10.10.2018 klo. 19.00 Vilppulan Kirkossa

ALEKSIS KIVEN PÄIVÄ

” – KAUKANA NÄEN MÄ KAUNOISEN KUNNAAN PAISTEESSA ILTASEN”

Konsertti 10.10.2018  klo 19.00

Vilppulan kirkko

Esiintyjät : 

Ex tempore – kvartetti / Teele Jantsikene, Pirjo Jokioja, Ilkka Jokioja, Jukka Karppinen

Raija Auvinen – runo

Hanna Ekblom – sopraano

Taisto Polvi – baritoni

Kaja Jantsikene – piano

Ohjelma: 10,00 euroa

 

Konsertissa kuullaan mm. Aleksis Kiven runoihin tehtyjä sävellyksiä sekä Merikannon säveltämiä lauluja

 

TERVETULOA

Vilppula-seura yhdessä Lions Clubilaisten kanssa järjestää kyytejä, yhteys Hannele Tamminiemi 0400-626 737. Pyynnöt 8.10. mennessä.

Vilppulan koulumuseon esittely

KANSAKOULU – ARMAS AIKA
Vilppulan koulumuseo

 

Vilppulan koulumuseo perustettiin vuonna 1988 kunnan vanhimman koulun, Kolhon koulun, ja kunnan koululaitoksen täyttäessä 100 vuotta. Museotoiminta alkoi Kolhon koululta, jonka tiloihin oli kerätty kokoelma pääasiassa ns. vanhan Kolhon koulun ja Vilppulan lakkautettujen koulujen esineistä. Näyttely avattiin 5.10.1988 Vilppulan koululaitoksen satavuotisjuhlien yhteydessä.

Kolhon koulun historiaa
Kolhon seutu kuului 1800 luvulla Keuruuseen. Keuruun seurakunnan rovasti Reinhold Malmsten lahjoitti testamentissaan 10 000mk kolholaisille ja pohjoislahtelaisille (vesikeuruulaisille) koulujen perustamista varten. Lahjoituksen syynä oli, että Kolhosta oli käyty Keuruulla vuonna 1869 perustettua koulua ahkerasti, maksettu säännöllisesti papinmaksut ja käytetty Keuruun kirjastoa. Erikoisen ahkerina mainittiin Kolhon talon ja Sakarin talon pojat. Keuruulaiset eivät antaneet rahoja testamentilla määrätyllä tavalla vaan käyttivät varoja omaan kouluunsa. Keuruun ensimmäinen opettaja oli Jyväskylän seminaarista opettajaksi valmistunut Sakarin talon poika, Erland Sakari. Kolhon talon isäntä, Matti Kolho kuului kolholaisten edustajana Keuruun koulun johtokuntaan. Kolhon ja Pohjoislahden isännät päättivät vuonna 1888 ottaa testamenttirahat käyttöönsä ja perustaa koulut Kolhoon ja Pohjoislahdelle. Kolhon koulu aloitti toimintansa Sakarin talossa, josta koululle oli vuokrattu huone ja toinen huone opettajalle. Ensimmäinen opettaja oli Jyväskylästä kotoisin oleva ja Jyväskylän seminaarista valmistunut Liida Hartman myöh. Kolho. Erland Sakari ja Liida Hartman olivat molemmat Uno Cygnaeuksen seminaarin ensimmäisten oppilaiden joukossa. Koulurakennus rakennettiin lahjoitushirsistä talkoovoimin yhteismaalle Ukonselän rannalle Kettuvuorelle. Koulu valmistui vuonna 1890. Vilppulan vanhin koulu, Kolhon koulu 104 vuotta, lakkautettiin vuonna 1992, ja koulurakennus myytiin seuraavana vuonna. Vanha Kolhon koulu yhdistettiin Loilan kouluun. Uusi koulu nimitettiin Kolhon kouluksi.

Koulumuseo
Vilppula Seura otti vuonna 1992 Kolhon koulun 100-vuotis näyttelyesineistön haltuunsa. Vilppulan kunta antoi entisestä Vilppulan kunnantalosta huoneiston museon perustamista varten. Esineistö luetteloitiin Marja – Leena Rantasen ja Raija Auvisen toimesta. Koulumuseo aloitti toimintansa vuonna 1993, kun Vilppula Seura täytti 30 vuotta. Myöhemmin museoon on saatu lahjoituksia muutamilta yksityishenkilöiltä. Rouva Laimi Tarttanen (Raiviolahti) lahjoitti omat ja veljiensä koulumuistot Kankaanpään koulusta. Rouva Lahja Hoskari lahjoitti omat ja poikansa, Hannun, koulumuistot Kolhosta. Koulumuseossa on kolme huonetta. Koulumuseon eteisessä on vanha kartta ja Huhtijärven koulun opettajan, Magnus Nokelaisen, piirustussalkku.

Huone 1.
Huoneessa on keittolaesineistöä, juomalaite, hyllykössä pula-ajan keitto-oppaita ja käytössä olleita ruokailuvälineitä. Vesikelkka, marjasaavi ja pärekori ovat Kolhon kouluta. Pitkä pulpetti on kiertokoulun pulpetti. Niitä kuljetettiin talosta toiseen ennen kansakouluaikaa. Pulpetin päällä on vihkoja, lehtiä, talkookirjoja jne. Huoneen seinillä on piirustus- ja käsityömalleja, lasten piirustuksia ja opetustauluja. Piirustuksissa kerrotaan luokan järjestäjän töistä, välituntileikeistä ja kouluruokailusta, joka tapahtui luokissa. Huoneessa oleva pesukaappi hygienian opetusta varten on Huhtijärven kylän puusepän Verits Tuomisen käsialaa. Kylän puusepät valmistivat kansakoulun pulpetteja ennen koulutarviketeollisuuden tuloa. Kaksi vanhaa tuolia on Kolhon koulun pulpeteista 1890-luvulta. Tuolien pöydät ovat kadonneet. Puunkantotakit ovat Huhtijärven koululta. Kuvataululaatikoiden päällä on vanhoja koulutodistuksia.

Huone 2, luokkahuone
Kahdenistuttava pulpetti on tehdasvalmisteinen ja peräisin Kolhon koululta. Erikoisrakenteinen yhden istuttava pulpetti on Huhtijärven koululta Verits Tuomisen valmistama. Pulpetin kansi vedetään auki. Pulpeteissa on oppilaan itse valmistamat ruokaliina ruokailua ja kynänpyyhin mustekynää varten sekä kynäpenaali. Opettajan tuoli on ensimmäisen opettajan Liida Kolhon tuoli, iältään yli 120 vuotta. Telluurio, jolla opetettiin vuorokauden ja vuodenaikoja on Kolhon koulun ensimmäinen opetusväline. Liida Kolho järjesti iltamia ja keräyksiä oppikirjojen, opetusvälineiden, lainakirjojen hankkimista varten. Seinällä on Venäjän viimeisen keisarin Nikolai ll kuva, joka löytyi sahanpurujen alta vanhan hirsikoulun vintiltä. Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 opettaja oli piilottanut sen. (Ei polttanut.) Hyllyn fysiikan esineet, palkintopokaalit ja helmitaulu ovat Kolhon koululta. Seinällä on Kolhon koulun ensimmäisen oppilaan Anna Sakarin todistus. Hän valmistui käsityönopettajaksi. Nurkassa on sylkykuppi. Vanha soittokuntoinen harmooni penkkeineen on vuodelta 1923. Kaapin päällä on Sakari Topeliuksen kipsikuva. Sen lahjoitti Peter Strömnäs Pietarsaaresta vuonna 1945. Hän oli ruotsinkielinen, sotaa paossa oleva Bonnen kartanon rouvan, Elma Bonnen, sukulaispoika. Kolhon alakoulun oppilaana Peter oli yhden lukukauden. Kartanon palvelija saattoi ja haki joka koulupäivä pienen koululaisen kantaen tämän koululaukkua. Peter oli hienosti pukeutunut herraspoika, jolla oli turkiskaulus ja –lakki. Kansakoulun isän Uno Cygnaeuksen kipsikuva on Huhtijärven koululta. Seinäkartoista vanhin on vuoden 1896 Suomen kartta. Pöydän kirjakokoelmissa on vanhoja oppikirjoja. Niistä vanhin on Vilho Kolhon omistuksessa ollut 1880 luvun Sakari Topeliuksen Luonnonkirja. Vilho Kolho valmistui myöhemmin arkkitehdiksi ja suunnitteli mm. Pyynikin näkötornin Tampereelle.

Huone 3.
Huoneen musta paperiverho kertoo sota-ajan pimennysmääräyksestä. Kolhon koulun mustavalkoinen televisio hankittiin paperinkeräyksellä. Oppilaat keräsivät sitä varten vaunulastillisen, 10 00kg, jätepaperia. Huoneeseen on kerätty tyttöjen käsitöitä ja käsitöihin liittyvää kirjallisuutta. Vanhat Singer ompelukoneet ovat Kolhon koululta. Seinällä on Vilppulan koululaitoksen ensimmäisen opettajan, Liida Kolhon, kuva sekä ensimmäisen alakoulun opettajan, Ida Kolhon, kuva. Ida Kolho oli Liida Kolhon miniä. Esineistä vanhin on laukku, joka löytyi Laimi Tarttasen kotitalon aitan hirrenpäältä. Laukku on tehty Kolhon koululla op. Liida Kolhon ohjauksessa. Tytön paita on Olga Toivosen (Karikko) ompelema ja tehty vehnäjauhosäkin kankaasta. Olga Toivosen todistus on seinällä. Askartelu ja kudonta ym. työt ovat Vappu Norton ja Raija Auvisen (Pahkasalon) Hämeenlinnan seminaarissa tehtyjä mallitöitä, joista nukke on pudonnut vesisaaviin. Se sai museonuken ulkonäön. Kissanuken on valmistanut kolholainen Lybeckin mamma. Hänen poikansa oli Aarre Lybeck oli Kolhon koulun opettaja 1950 – 60 luvulla.
Poikien käsitöitä ei ole löytynyt, ja ehkä ne on käytetty valmistumisen jälkeen.
Huoneen seinällä on Vilppulan Maamieskoulun oppilaiden kuvataulut. Ne on sijoitettu koulumuseoon tilan puutteen takia.
Vilppulan Koulumuseon esineistöä kuvasi 1990 luvun lopulla tietokirjailija Juhani Seppovaara teokseensa Kansakoulu armas aika. Teos löytyy kirjastoista.

Raija Auvinen
Kolhon koulun opettaja

Mäntän musiikkijuhlat: 5.8.2018 KLO 15.00 OSKAR MERIKANTO 150 VUOTTA TÄNÄÄN!

Suomen rakastetuimpiin ja esitetyimpiin säveltäjiin kuuluvan kesävilppulalaisen, Oskar Merikannon, syntymästä tulee 150 vuotta juuri tänään. Juhlan kunniaksi Vilppulan kirkossa kuullaan värikäs kokoelma säveltäjämestarin lauluja ja soolopianoteoksia Johanna Rusasen ja Folke Gräsbeckin esittäminä.

Johanna Rusanen, sopraa­no

Folke Gräsbeck, pia­no

Vilppula-Seura luovutti seurakunnalle Merikannon valokuvan laitettavaksi Vilppulan kirkon tiloihin.

 

 

Yh­teis­työs­sä Män­tän Musiik­ki­juh­lat ja Vilp­pu­la-seu­ra.

Mäntän musiikkijuhlat: 3.8.2018 KLO 15.00, LUENTOKONSERTTI: KESÄILLAN VALSSI – OSKAR MERIKANNON PIANOMUSIIKKIA SANOIN JA SÄVELIN

Mäntän musiikkijuhlat: 3.8.2018 klo. 15.00

LUENTOKONSERTTI: KESÄILLAN VALSSI – OSKAR MERIKANNON PIANOMUSIIKKIA SANOIN JA SÄVELIN

 

Fol­ke Gräs­bec­kin luen­to­kon­ser­tis­sa ote­taan va­ras­läh­tö sun­nun­tai­na vie­tet­tä­vään Os­kar Me­ri­kan­non 150-vuo­tis­syn­ty­mä­päi­vään.

Folke Gräsbeck, luen­noit­si­ja

Konserttiohjelma

Serlachius-museo Gösta

Luen­to­kon­ser­tin kes­to noin 1h.

Lippu.fi

Kuvia Kaunismäen latoteatterin Elämänmäki-näytelmästä

Elämänmäki näytelmän esitykset pidettiin Kaunismäen latoteatterissa.

Esityksiä oli heinäkuun loppupuolella seuraavina päivinä: pe 20.7, la 21.7 (kaksi esitystä), su 22.7, ti 24.7, pe 27.7 ja su 29.7.

Ohjaajan sanat näytelmästä sekä Tauno Mäkelän kirjoitus E.W. Lybekistä luettavissa täällä

Henkilöt:

Tohtori Lybeck – Pertti Heinonen

Neiti – Katja Jaskari

Wilhelmiina Lybeckin vaimo -Satu Kaijaniemi

Tohtori Saelan – Markku Ahonen

Sairaanhoitaja – Elina Kakkuri

Lybeckin äiti – Seija Köykkä

Mustakallio – Harri Mäkinen

Maalin – Irma Rönni

Työmaan johtaja – Markku Ahonen

Mykkä potilas – Harri Mäkinen

Talonpoika – Elina Kakkuri

Englantilainen neiti – Katja Jaskari

Nainen – Salme Kaivos

Lisäksi potilaita, lääkäreitä ja mahdollisesti muuta väkeä.

 

Tuotanto: Vilppula-Seura ry

Käsikirjoitus: Tuomas Timonen

Sovitus ja ohjaus: Janne Salminen

Valot/äänet: Jukka Rantanen

Lavastus/puvustus: Työryhmä

Kahvio: Rientola, Leppäkosken pienviljelijäosasto ry

Järjestyksen valvojat: Jortma Suonpää + työryhmä

 

 

 

 

Elämänmäki Kaunismäen latoteatterissa

Elämänmäki Kaunismäen latoteatterissa

 

Ohjaajan sanat:

Elämänmäki on episodinäytelmä, jossa kuvataan Lybeckin vaiheita nuoresta helsinkiläisestä lääkäristä Elämänmäen parantolan perustajaksi. Tarina näyttää Lybeckin räiskyvänä, periksiantamattomana ja synkkyyteen taipuvaisena parantajana, joka näki kaikki ihmiset arvokkaina.  Myös parantajan elämän varjopuolet, etenkin  hänen elämänsä loppupuolella, tulevat kuvatuksi. Vaikka näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun alkuun, tuntuvat monet Lybeckin ajatukset ihmiselle hyvästä ja terveellisestä elämästä edelleen hyvin ajankohtaisilta. Näytelmän teksti on kunnianhimoinen ja yllättävä, joka ei varmasti jätä katsojaa kylmäksi. Harjoitusten aikana olen alkanut ymmärtää Lybeckin merkityksen Vilppulassa aivan uudella tavalla ja saanut kuulla hänestä kiinnostavia muistoja. Latoteatteri tarjoaa työryhmällemme ihanteelliset puitteet näytelmän tekemiseen. Uskon, että Elämänmäestä tulee paikkakuntalaisille tärkeä esitys. Sitä kannattaa tulla katsomaan kauempaakin.

ohjaaja Janne Salminen

Lataa esite:_elamanmaki_latoteatterissa

Elämänmäen tohtori E.W. Lybeck

Maamme luontaishoidon kehittäjä, Elämänmäen luonnonparantolan rakentaja.

 

Terveydenhoidossa oli 1900- luvun alussa mielisairaanhoidon kehitys kovasti jäljessä. Käytettiin paljon eristämistä ja erilaisia pakkokeinoja. Tohtori Lybeck tiedosti tämän ja alkoi kehittää uusia vapaampia hoitomuotoja.

Hän syntyi Ilmajoella 27.12.1864 perheen ainoaksi lapseksi. Isä toimi pitäjän kunnanlääkärinä ja hän kuoli pojan ollessa 3-vuotias. Hänen äitinsä Sofia Järnefelt oli tarmokas nainen, hän kasvatti ja koulutti poikansa.

Wilhelm valmistui hyvillä arvosanoilla lääkäriksi 1895. Sofia-äiti perusti maan ensimmäisen psykiatrisen yksityisen sairaalan Kammion Helsinkiin, jonka Lybeck osti äidiltään. Sitten hän tuli käymään Vilppulassa ja ihastui alueen vaihtelevaan, vesistörikkaaseen ja kauniiseen luontoon. Hän anoi senaatilta korotonta lainaa sekä lupaa perustaa  luonnonparantola Vilppulan Elämänmäkeen.

Vuonna 1903 senaatti myönsi lainan ja vuokrasi maa-alueen 50-vuoden ajaksi. Vastapainoksi tohtori lupasi ottaa 10-15 mielisairasta hoidettavaksi (rauhallisia). Vastoin äitinsä tahtoa hän myi vuonna 1904 Kammion sairaalan.

Vilppulassa alkoi vilkas rakentamisen aika, rakennettiin tiet Tyynysniemen satamaan sekä Vilppulan rautatieasemalle sekä rakennuksia Elämänmäkeen sekä Katajamäkeen noin 2000 m². 1904-1912 olivat hyvin vilkasta ja kiireistä aikaa. Potilaita ja kesänviettäjiä oli 100-150 henkilöä kerralla.  Tohtorilla oli apuna 1-2 lääkäriä sekä kymmeniä hoitajia sekä muita työntekijöitä.

 

Itse Lybeck luki paljon ja kehitti uusia hoitomuotoja, hän kävi luennoimassa kotimaassa sekä myöskin ulkomailla. Hän toi mm. vihannesviljelyn paikkakunnalle. Parantolassa oli tiukka päiväjärjestys, se alkoi klo. 6.00 sairasvoimistelulla, hieronnalla sekä puutarhatöillä. Kello 8-9 oli aamiainen ja aamuhartaus, sitten tuli erilaiset hoidot: suggestioterapia, kylpyhoidot, sähköhoidot, valohoidot (värillisiä), ravintoterapia, työterapia sekä uskonnollinen parantuminen. Luettelossa kaikkiaan noin 20 erilaista hoitomuotoa. Päivän päätteeksi 17-21 annettiin kuhne- ja kneipkylpyjä.

Parantolan hyvä maine levisi laajalti koti- ja ulkomaille. Erityisesti asiakkaita tuli Englannista ja Venäjältä.

Vuonna 1906 hänet kutsuttiin Pietariin parantamaan keisariperhe Romanivin kiusallista sairautta. Hänet noudettiin keisarin erikoisvaunulla Vilppulasta. Tohtori oli pukeutunut juhlapukuun ja päähänsä hän laittoi ”silkkistörmärin”.

Parantolassa vieraili sen ajan merkkihenkilöitä esim. Gallen-Kallela, Aho, Kianto, Sillanpää, Linnankoski ja Matilda Wrede. Hän järjesti myös parantolassa paljon erilaisia tilaisuuksia. Hän oli kookas, karismaattinen mies, hänen puheitaan kuvattiin tulisiksi, intomielisiksi sekä vaikuttaviksi.

Ensimmäinen maailmansota muodostui parantolan kohtaloksi, asukkaiden tulo ehtyi etupäässä ulkomailta. Tulot loppuivat ja yritys meni vararikkoon. Tohtori perheineen muutti Leponiemeen ja sieltä Kirvunparantolan lääkäriksi.

 

-Tauno Mäkelä

näytelmän suojelija ja Elämänmäen naapuri