Elämänmäki näytelmän esitykset pidettiin Kaunismäen latoteatterissa.
Esityksiä oli heinäkuun loppupuolella seuraavina päivinä: pe 20.7, la 21.7 (kaksi esitystä), su 22.7, ti 24.7, pe 27.7 ja su 29.7.
Ohjaajan sanat näytelmästä sekä Tauno Mäkelän kirjoitus E.W. Lybekistä luettavissa täällä
Henkilöt:
Tohtori Lybeck – Pertti Heinonen
Neiti – Katja Jaskari
Wilhelmiina Lybeckin vaimo -Satu Kaijaniemi
Tohtori Saelan – Markku Ahonen
Sairaanhoitaja – Elina Kakkuri
Lybeckin äiti – Seija Köykkä
Mustakallio – Harri Mäkinen
Maalin – Irma Rönni
Työmaan johtaja – Markku Ahonen
Mykkä potilas – Harri Mäkinen
Talonpoika – Elina Kakkuri
Englantilainen neiti – Katja Jaskari
Nainen – Salme Kaivos
Lisäksi potilaita, lääkäreitä ja mahdollisesti muuta väkeä.
Tuotanto: Vilppula-Seura ry
Käsikirjoitus: Tuomas Timonen
Sovitus ja ohjaus: Janne Salminen
Valot/äänet: Jukka Rantanen
Lavastus/puvustus: Työryhmä
Kahvio: Rientola, Leppäkosken pienviljelijäosasto ry
Järjestyksen valvojat: Jortma Suonpää + työryhmä
Elämänmäki Kaunismäen latoteatterissa
Ohjaajan sanat:
Elämänmäki on episodinäytelmä, jossa kuvataan Lybeckin vaiheita nuoresta helsinkiläisestä lääkäristä Elämänmäen parantolan perustajaksi. Tarina näyttää Lybeckin räiskyvänä, periksiantamattomana ja synkkyyteen taipuvaisena parantajana, joka näki kaikki ihmiset arvokkaina. Myös parantajan elämän varjopuolet, etenkin hänen elämänsä loppupuolella, tulevat kuvatuksi. Vaikka näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun alkuun, tuntuvat monet Lybeckin ajatukset ihmiselle hyvästä ja terveellisestä elämästä edelleen hyvin ajankohtaisilta. Näytelmän teksti on kunnianhimoinen ja yllättävä, joka ei varmasti jätä katsojaa kylmäksi. Harjoitusten aikana olen alkanut ymmärtää Lybeckin merkityksen Vilppulassa aivan uudella tavalla ja saanut kuulla hänestä kiinnostavia muistoja. Latoteatteri tarjoaa työryhmällemme ihanteelliset puitteet näytelmän tekemiseen. Uskon, että Elämänmäestä tulee paikkakuntalaisille tärkeä esitys. Sitä kannattaa tulla katsomaan kauempaakin.
ohjaaja Janne Salminen
Lataa esite:_elamanmaki_latoteatterissa
Elämänmäen tohtori E.W. Lybeck
Maamme luontaishoidon kehittäjä, Elämänmäen luonnonparantolan rakentaja.
Terveydenhoidossa oli 1900- luvun alussa mielisairaanhoidon kehitys kovasti jäljessä. Käytettiin paljon eristämistä ja erilaisia pakkokeinoja. Tohtori Lybeck tiedosti tämän ja alkoi kehittää uusia vapaampia hoitomuotoja.
Hän syntyi Ilmajoella 27.12.1864 perheen ainoaksi lapseksi. Isä toimi pitäjän kunnanlääkärinä ja hän kuoli pojan ollessa 3-vuotias. Hänen äitinsä Sofia Järnefelt oli tarmokas nainen, hän kasvatti ja koulutti poikansa.
Wilhelm valmistui hyvillä arvosanoilla lääkäriksi 1895. Sofia-äiti perusti maan ensimmäisen psykiatrisen yksityisen sairaalan Kammion Helsinkiin, jonka Lybeck osti äidiltään. Sitten hän tuli käymään Vilppulassa ja ihastui alueen vaihtelevaan, vesistörikkaaseen ja kauniiseen luontoon. Hän anoi senaatilta korotonta lainaa sekä lupaa perustaa luonnonparantola Vilppulan Elämänmäkeen.
Vuonna 1903 senaatti myönsi lainan ja vuokrasi maa-alueen 50-vuoden ajaksi. Vastapainoksi tohtori lupasi ottaa 10-15 mielisairasta hoidettavaksi (rauhallisia). Vastoin äitinsä tahtoa hän myi vuonna 1904 Kammion sairaalan.
Vilppulassa alkoi vilkas rakentamisen aika, rakennettiin tiet Tyynysniemen satamaan sekä Vilppulan rautatieasemalle sekä rakennuksia Elämänmäkeen sekä Katajamäkeen noin 2000 m². 1904-1912 olivat hyvin vilkasta ja kiireistä aikaa. Potilaita ja kesänviettäjiä oli 100-150 henkilöä kerralla. Tohtorilla oli apuna 1-2 lääkäriä sekä kymmeniä hoitajia sekä muita työntekijöitä.
Itse Lybeck luki paljon ja kehitti uusia hoitomuotoja, hän kävi luennoimassa kotimaassa sekä myöskin ulkomailla. Hän toi mm. vihannesviljelyn paikkakunnalle. Parantolassa oli tiukka päiväjärjestys, se alkoi klo. 6.00 sairasvoimistelulla, hieronnalla sekä puutarhatöillä. Kello 8-9 oli aamiainen ja aamuhartaus, sitten tuli erilaiset hoidot: suggestioterapia, kylpyhoidot, sähköhoidot, valohoidot (värillisiä), ravintoterapia, työterapia sekä uskonnollinen parantuminen. Luettelossa kaikkiaan noin 20 erilaista hoitomuotoa. Päivän päätteeksi 17-21 annettiin kuhne- ja kneipkylpyjä.
Parantolan hyvä maine levisi laajalti koti- ja ulkomaille. Erityisesti asiakkaita tuli Englannista ja Venäjältä.
Vuonna 1906 hänet kutsuttiin Pietariin parantamaan keisariperhe Romanivin kiusallista sairautta. Hänet noudettiin keisarin erikoisvaunulla Vilppulasta. Tohtori oli pukeutunut juhlapukuun ja päähänsä hän laittoi ”silkkistörmärin”.
Parantolassa vieraili sen ajan merkkihenkilöitä esim. Gallen-Kallela, Aho, Kianto, Sillanpää, Linnankoski ja Matilda Wrede. Hän järjesti myös parantolassa paljon erilaisia tilaisuuksia. Hän oli kookas, karismaattinen mies, hänen puheitaan kuvattiin tulisiksi, intomielisiksi sekä vaikuttaviksi.
Ensimmäinen maailmansota muodostui parantolan kohtaloksi, asukkaiden tulo ehtyi etupäässä ulkomailta. Tulot loppuivat ja yritys meni vararikkoon. Tohtori perheineen muutti Leponiemeen ja sieltä Kirvunparantolan lääkäriksi.
-Tauno Mäkelä
näytelmän suojelija ja Elämänmäen naapuri
Kuvakooste tapahtumasta on koottuna tähän Pdf-tiedostoon
Videokoosteen tapahtumasta voit katsoa täältä
Vilppulassa muistetaan sisällissodan tapahtumia Vilppulan Vaiheitten Sillat -tilaisuudessa. Tilaisuuteen voi matkustaa Haapamäeltä tai Kolhosta höyryjunalla!
MATKALIPPUJEN HINNAT JA AIKATAULUT
meno-paluu: aikuiset 10 €, lapset (4–16 v) 5 €, perhe 25 € (2 aikuista ja talouden lapset)
meno: aikuiset 5 €, lapset 3 €, perhe 15 €.
Liput junasta käteisellä. Varaattehan mahdollisuuksien mukaan tasarahan.
Lähde: Haapamäen Museoveturiyhdistys ry
Höyryjunalta Vilppulan asemalta on junamatkustajille maksuton bussikuljetus Vilppulankosken sillalle muistotapahtumaan ja sieltä takaisin asemalle. Bussikyydin maksaa Mänttä-Vilppulan kaupunki.
Muistotilaisuus Vilppulankosken sillalla 13–14.30.
Järjestötoimijoiden toteuttama yhteisöllinen esitys Koskentiellä Vilppulankoskella.
Muistotilaisuuden ohjelmassa:
– Valkoisten ja punaisten osastomarssit
– Mäntän Työväenyhdistyksen Soittokunta ja Mäntän Tehtaan Soittokunta
– Kotiseutuneuvos Raija Auvinen
– Sisäministeri Kai Mykkänen
– Piispa Simo Peura
– Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri
– Vilppulan Mieslaulajat ja Kajattar-kuoro
Avoin yleisötilaisuus. Yleisö paikalle 12.45 mennessä. Autojen paikoitus Vilppulankosken koululla.
Järjestäjinä Mänttä-Vilppulan kaupunki, Vilppula-Seura ry ja Suomen Sisällisotamuseoyhdistys ry.
Ohjelma: www.manttavilppula.fi/
Tervetuloa kyytiin!
Vilpun päivää vietettiin 8.3.2018
Tervetuloa Vilppula-Seuran jäseneksi!
Jäsenmaksu on 15 €
Liittyä voit maksamalla jäsenmaksun Vilppula-Seura ry:n tilille ja täyttämällä oheisen lomakkeen tiedot.
Vilppula-Seuran tilinumero on FI89 5521 1040 0186 39.
VILPPULA-SEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 2017
1 (3)
HALLINTO
Vuosi oli seuran 54. toimintavuosi.
Seuran hallitus v. 2017: 1.1.2017- 24.5.2017. Puheenjohtajana Maiju Kurppa,
varapj. Tauno Mäkelä, muut jäsenet: Elina Lamminpää, Anneli Vehkaniemi, Heikki
Manninen , Jorma Suonpää, Hannele Tamminiemi ja varajäsenet Heikki Kivinen ja
Ahti Röyskä , Vuokko Hilska. Seuran sihteerinä toimi Hannele Tamminiemi ja
rahastonhoitajana toimi Sylvi Pasuri.
Sama hallitus jatkoi vuosikokouksen jälkeen, paitsi varajäsen Vuokko Hilskan tilalle
valittiin Sylvi Pasuri.
Museopäiville osallistuttiin keväällä ja syksyllä Vapriikissa.
TAPAHTUMAT
Vilpun-päivä 8.3. 2017
Vilpun päivää vietettiin Suomi-100 hengessä.
Tiedotettiin tulevista ohjelmista: Punainen Lettinauha ja Kitusuon Sofia-ooppera,
jotka ovat molemmat Suomi-100 ohjelmistossa.
Pirjo Hokkanen kertoi Elämänlanka- mattoprojektista, tavoitteena kutoa 300 m mattoa.
Muistettiin ansioituneita seuralaisia : kultainen ansiomerkki Reijo Rantaselle, Pirjo
Hokkaselle .
Ryijynäyttely tehtiin kunnantalon yläkertaan, esillä oli 20 ryijyä ja Tarja Antikainen selvitti
aseman-seudun historiaa.
Musiikista vastasivat pelimannit Erkki Jokinen ja Keijo Nieminen ja kahvittelua kakun
kera. Osallistujia oli yli 300 henkilöä
Luontoretki 7.5.2017
Toukokuussa, sinivuokkojen aikaan toteutettiin luontoretki
Elämänmäkeen. Mukana oli n. kaksikymmentä henkilöä.
Luonnonsuojeluyhdistyksestä oli asiantuntija sekä Tauno
Mäkelä kertoi Lybeck-tarinaa.
Perenna-päivä museolla oli 8.6.2017 ( 15 henkilöä)
Vaihdettiin perennoja ja mukana oli näytteillä vanhoja autoja ja traktori
KESÄTEATTERI
Latoteatterissa harjoiteltiin ja näyteltiin ”Punainen Lettinauha”
Yritysten ja Mänttä-Vilppula kaupungin sekä Vilppulan Vankilan
myötävaikutuksella saatiin esitys
kuntoon näytelmä, joka
kertoi Huhtijärven lastenkodin historiasta. Latoteatteri ja näytelmä
sai hyvän suosion ja näytännöt oli lähes loppuunmyytyjä.
Näytelmän taltioi Erlend Jantsikene.
Museolla
ei ollut avajaisia, museo pidettiin avoinna ja palkattiin museoisännäksi
Heikki Helakorpi. Museo avoinna tiistaisin ja sunnuntaisin 28.6-2.8.2017 ja
perinnehuone heinäkuun, joka tiistai 10-12.
Museon aitassa oli Sirkka-Liisa Saarisen tonttunäyttely.
HISTORIA-tauluja lisättiin Museonmäelle ja Kolhoon.
KOTISEUTUPÄIVÄ
06.07.2017, Tutustuimme Vilppulan Vankilaan, opastetulla kierroksella, mukaan oli
ilmoittautunut 70.
Samana päivänä toteutettiin sankarihautoihin tutustuminen ,esittelyn hoiti
Raija Auvinen. Uruilla soitti musiikkituokion kesäopiskelija. Iltasoiton trumpetilla
soitti Jukka Rantanen.
PUKINLAMPI-PROJEKTI
Silta saatiin kuntoon Kaivoksen Säätiön apurahalla ja sillan vihkiäiset vietettiin
26.8.2017, siitä tuli Esan silta ja sillan viereen paljastettiin Esa Rannan
muistokivi , jonka suoritti Kaivoksen säätiön edustaja Ikka Nikmo, airueina
oli Rannan tyttäret.
Muistopuheen piti Tauno Mäkelä ja kaupungin tervehdyksen toi valtuuston
puheenjohtaja Marika A la-Herttuala. Torvisoittokunta esiintyi.
Samaan aikaan meni Vilppulan ohi Suomi-100 höyryjuna Haapamäelle.
KEKRIJUHLA
Vilpun Vintillä, osallistujia 35 , marraskuu. Samalla kiitettiin
Näyttelijöitä ansiokkaasta työstä ja onniteltiin 60-vuotispäivän johdosta
Tuija Vessaria, joka oli näytelmän moottori.
NÄYTTELY
Vilppulan kirjastossa toteutettiin kansallispukunäyttely
1.11.-31.12. 2018
VILPPULAN-JOULU
Vilppulan Joulu- lehden julkaisua jatkettiin LC Vilppulan kanssa. Lehtien myynti onnistui
hyvin. Lehti oli tasokas ja nelivärinen ensimmäistä kertaa. Toimitussihteerinä toimi Raija
Auvinen ja päätoimittajana Heikki Kivinen
TIEDOTUS
Lähetettiin jäsenille yksi tiedotus kirjeenä joulukuussa . Muuten on tiedotukseen
käytetty KMV-lehteä, sekä www-sivuja sekä Facebook-sivua, omaa ja Me
Vilppulalaiset sivua.
LUETTELOINTI
Valokuvien osalta tehtiin lajittelua ja käytettiin saatua avustusta. Museovirastolta
saatiin 5700,00 avustusta, jolla palkattiin henkilö tekemään digitointia.
V ilppulan museoiden kokoelmia on projektiluontoisesti digitoitu vuodesta 2009
Kaarle tietokantaan. Vuonna 2012 siirryttiin käyttämään Pirkanmaan
maakuntamuseon Siiri- esine-valokuva- ja kulttuuriympäristötietokantaan.
Suunnitelmissa on ollut luetteloida Vilppulan museoiden kokoelmat
kokonaisuudessaan Siiri- tietokantaan.
